Köyliön klubissa kolminkertaiset juhlat

Köyliön klubi on toiminut 45 vuotta, ja sitähän piti juhlia. Yhteisellä päätöksellä juhlittiin vain oman väen kesken yhdistelmäjuhlassa, jossa saumattomasti edettiin juhlavasta itsenäisyyspäiväosuudesta klubin arvokkaan 45-vuotisjuhlan kautta riemukkaaseen pikkujouluun.

Aluksi kohotettiin malja juhlan kunniaksi, ja juhlatoimikunnan puheenjohtaja Veli-Matti Vuoren tervehdyssanojen jälkeen lioneista koottu vahvistettu kvartetti lauloi itsenäisyyden kunniaksi Sibeliuksen Finlandian. Yhdessä seurattiin koululaisten esittämää itsenäisyyspäiväaiheista ohjelmaa, jossa kuultiin lasten ajatuksia rakkaasta kotomaastamme.

45-vuotiaan klubin vaiheita muisteli Köyliön klubin perustajajäsen, PDG Juhani Kaatonen, joka toimi piirikuvernöörinä 1984—1985. Hän loi katsauksen klubimme historiaan kertoen mm. seuraavaa: ”Huhtikuun 27. päivänä vuonna 1966 kokoontuivat Köyliön tulevat leijonat säästöpankin tiloihin perustamaan omaa klubia. Toiminta alkoi heti vireänä. Kokoukset pidettiin aluksi veljien kotona, vaihtoehtona oli säästöpankin kokoushuone. Ensimmäinen presidentti Toivo Kossila näytti hyvää esimerkkiä: Kun Kossilassa oltiin, kaikki oli järjestetty viimeisen päälle. Ensimmäisen toimintavuoden päätteeksi Kossilassa pidettiin komeat päivälliset. Siitä alkoi traditio, joka jatkuu vieläkin. Presidentti saa joka kevät toukokuun kokouksessa pulittaa porukalleen ruokapidot. Klubin perustamisjuhlaa pidettiin Rauman kauppaseurassa 26.9.1966. Läsnä oli A-piirin kuvernööri Antero Tailas, sillä M-piiri perustettiin vuonna 1969.

Ensimmäisiä aktiviteetteja olivat joululyhteiden teko ja metsän istutus. Joulun edellä lyhteet myytiin suurelle yleisölle eri yhteisöjen kautta hyvällä katteella. Kuusen taimia pantiin maahan tuhansittain jossakin Lauttakylän tien eteläpuolella Vanhakartanon metsässä. Kartano maksoi työstä käyvän palkan klubin aktiviteettitilille. Koululaisille jaettavat stipendit tulivat ohjelmaan jo toisena toimintavuotena. Melko pian tuli aktiviteetiksemme siltaveron kantaminen juhannuksena. Ei riittänyt, että passissa Polsun sillan vieressä olisi oltu määrätunnit aattona, vaan homma jatkui myös juhannuspäivän aamutunteina, jolloin kansa ajeli kirkkoon. Taas oli kartano kuvassa mukana. Vanha friherrinna toi meille pullakahvit pyhäaamuna.

Joulupakettien jako alkoi vuonna 1967. Tämäkin aktiviteetti on säilynyt näihin päiviin saakka. Tässä on pakko ohittaa maininnalla Köyliön Leijonien alkuvuosien projekteja, kuten paperinkeräys, vanhan ajan kruunuhäät, Lallintalon tanssit, äitienpäiväjuhlat, Kuninkaanlähteen puhdistaminen jne.

Palvelusieluinen Leijona, DG Ilkka Sarparanta kirjoitti vieraskirjaamme klubin 15-vuotisjuhlassa vuonna 1981: ’Älä kysy, mitä lionismi tekee sinun hyväksesi, vaan kysy, mitä sinä voit tehdä lionismin hyväksi!’”

Historiakatsauksen jälkeen presidentti käytti puheenvuoron, jonka päätteeksi otettiin klubiin juhlallisin menoin uusi jäsen Juha Laihoniemi ja hänen puolisonsa Lady Johanna. Presidentti toivoi heidän viihtyvän klubin riveissä ja toivotteli heille toimeliaita leijonavuosia.

Juhlan ohjelmaa rytmittivät klubin omien musikanttien esitykset, jotka mukailivat juhlan kolmea teemaa. Vesa Alare, Hannu Käppi, Pentti Laine ja Veli-Matti Vuori loivat musiikillaan tunnelmaa esiintyen vuorollaan yhdessä ja erikseen. Pikkujouluosiossa yleisöä hauskutti ja tunnelmaa kevensi Ladyjen lystikäs tonttuleikki, ja illan hämyssä joulupukkikin kävi tuomassa terveiset Korvatunturilta.
Tilaisuus jäi osallistujien mieliin arvokkaana, juhlavana ja jopa riehakkaana juhlana, jossa viihdyttiin yhdessä.

Risto Routama

LC Vampula juhli 40 toimintavuottaan

Kuva:
Piirikuvernööri Tuula Karisjoki lyö LC Vampulan ensimmäiseksi Lions-ritariksi lion Jorma Vähä-Heikkilän.

LC Vampula juhli 40 toimintavuottaan Huittisten Wanhalla WPK:lla. Juhlapuheessa piirikuvernööri Tuula Karisjoki korosti järjestötyöhön paneutumisen merkitystä.

-Järjestötyöhön pitää löytyä intohimoa. Intohimon ja järjen tulisi kulkea käsi kädessä kaikessa, mitä teemme. Intohimo syntyy usein jalosta päämäärästä, joka motivoi ihmisiä.

Piirikuvernööri Tuula Karisjoki löi juhlassa lions-ritariksi lion Jorma Vähä-Heikkilän. Vähä-Heikkilästä tuli samalla klubin historian ensimmäinen Lions-ritari.

Melvin Jones –jäsenyyden juhlassa vastaanotti kauden 2010/2011 piirin 3. alueen aluejohtaja Matti Reijonen. Klubin perustajajäsenistä klubissa olivat juhlavuonna vielä mukana lionit Antti Kotaja ja Esko Alavalkama, jotka huomioitiin perustajajäsenten ansiomerkeillä.

40-vuotisjuhlavuoden merkeissä LC Vampula oli juhlan aattona avustanut paikallisia lapsia ja vanhuksia. Kohteina olivat Vampulan ryhmäperhepäiväkoti, palvelukoti HuhtaanHovi ja Vampulan palvelukeskus Annala.
Mauno Kotamäki

Lions Club Pomarkku 50 vuotta

“Mikään työ ei sitten ole niin arvokasta, että se vaatisi olemaan poissa klubin kuukausikokouksesta.”

Tämä Pomarkun Lions Clubin ensimmäisen presidentin Leevi Nissisen tokaisu jäi perin-tönä elämään ja se tuntui antaneen selkeän leiman lionveljien toiminnalle alkuvuosina. Klubimme perustava kokous pidettiin 3.5.1962. Mukaan lähti 24 veljeä, mikä on nytkin klubin normaalikoko.

Alusta lähtien toimintavuodet olivat täynnä aktiviteetteja, joista useat ovat muodostuneet pitempiaikaisiksikin, kuten aurausviitojen teko ja pystytys sekä nuorisovaihto, ja toiset vuosien kuluessa korvautuneet uusilla.

Kwai-joen sillan leijonasävelten aikaan palvelutoimintaan hankittiin varoja mm. metalliromun keräyk-sellä, raivaamalla ja sähköistämällä kunnan pururata ja toimittamalla verokalenteria. Verokalenterin paikan sai myöhemmin Pomarkun Joulu -lehti, jota olemme toimittaneet alun kolmattakymmentä vuotta. Joulumarkkinat ja joka toinen vuosi Pomarkun Päivän musiikkipitoinen iltatilaisuus ovat nykyisiä sekä palvelu- että varojenkeräysaktiviteetteja, jotka kumpikin keräävät satamäärin yleisöä.

Kun vuosi tehdään kovasti työtä, pitää myös hyvin järjestetyn juhlan onnistua. Meillä Charter Night on tammi-kuussa, jolloin kelit usein vain ovat olleet “haasteelliset”. Ikimuistoisin kokemus on vuosijuhlista Ellivuoressa 1990-luvulla. Paluumatkalla pullonkylkiliukkailla bussimme ajautui pellolle. Siellä Karkun saloilla hytisimme reippaat kuusi yötuntia odottaen hiekka-autoa ja pelastusta.

Klubimme 30-vuotisjuhlassa historiikin laatija arvioi siihenastisten lahjoitusten arvon olevan noin 100’000 markkaa. Kun hyväntekeväisyys- ja palvelutoiminnan kohteita tuntuu tulevan koko ajan lisää sekä omassa kunnassa että kansainvälisesti ja kun klubin varainkeruukin on aktivoitunut, niin on johdonmukaista päätellä, että tuo mainittu lahjoitusten arvo on moninkertaistunut kahden viime vuosikymmenen kuluessa. Kuluvana toimintavuonna klubimme lahjoitti 1500 euroa vähävaraisille jaettujen jouluruokapakettien hankkimiseksi. Seurakunta nimesi perheet ja tuli mukaan omalla osuudellaan. LCIF-rahastoon lahjoitettiin 1500 euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että klubimme jäsenistä nyt valtaosa on Melvin Jones -palkittuja. Arne Ritari -säätiölle lahjoitettiin 850 euroa, ja sillä summalla lyödään klubimme ensimmäinen ritari. Ekaluokkalaisille lahjoitettiin 350 euron pyöräilykypärät. Tämä samoin kuin koulujen stipendit, nuorisovaihto ja Lions Quest ovat olleet vuosittaisia lahjoituskohteita.

Ladytoiminta oli vielä 1990-luvulla varsin satunnaista, mutta viime vuosina toiminta on vakiintunut. Klubimme on kokoontunut pääsääntöisesti lionien kotona. Nykyään tässä tavassa on joustettu. Joustettu on myös alussa mainitusta vaatimuksesta, että työ tai työmatka ei voi olla kuukausikokouksiin osallistumisen esteenä. Nyt voi olla poissa, mutta sitten korvataan.

Jarkko Lehtolammi
Lions Club Pomarkku

Lionit yhteiskunnan osana

Järjestömme on hieman vanhempi kuin oma valtiomme. Se on perustettu kesäkuussa vuonna 1917. Järjestömme perustaja Melvin Jones oli mukana kerhossa, jossa oli muitakin vaikutusvaltaisia henkilöitä paikkakunnalta. Aktiivinen toiminta sekä vilkkaat ja mielenkiintoiset kokoukset eivät tuoneet kerhon uudelle sihteerille täyttä tyydytystä, vaan hänen mielessään heräsi uusia ajatuksia.

Melvin Jones kysyikin: “Miksi me kerhon jäse-net, 200 huomattavaa vaikuttajaa tällä paikkakunnalla, tyydymme keskustelemaan liikeasioista ja toteamaan ohimennen epäkohtien lukuisuuden, kun emme kukaan toimi niiden poistamiseksi? Miksi me kokoonnumme itsek-käissä tarkoituksissa, hyviä kauppoja toivoen? Miksi emme voisi henkilökohtaisesti vaikuttaa paikkakunnan hyväksi?” Tässä on mainittu eettinen arvopohjamme, joka ohjaa toimintaamme tänäkin päivänä. Nämä järjestömme perustajan Melvin Jonesin ajatukset elävät siis edelleen.

Vapaaehtoistyön on sanottu olevan yhteiskuntamme tukijalka. Me leijonat olemme tehneet palvelutyötä koko järjestömme olemassa olon ajan. “Me palvelemme” näkyi digitv-projektissa. Tällaista vapaaehtoistyötä olemme tekemässä nyt yhdessä Invalidiliiton kanssa. Kun invalidi tarvitsee apua, me leijonat menemme vapaaehtoisesti ja ilmaiseksi auttamaan invalidia pienten jokapäiväisten asioiden kuntoon laitossa.

Viime aikoina vapaaehtoistoiminnan ylle on kasautunut pilviä. Verottaja on ollut entistä enemmän kiinnostunut toiminnastamme. Tämä koskee kaikkia vapaaehtoisia järjestöjä. Tästä saattaa seurata se, että järjestöjen vapaaehtoinen toiminta vähenee ja silloin meidän tekemämme työn joutuu kustantamaan yhteiskunta palkan ja kohonneiden kustannusten muodossa.

Kävin neuvottelemassa verottajan edustajan kanssa Kuopiossa viime maaliskuun lopussa. Minulle jäi siitä sellainen kuva, että verottaja tuntee toimintamme suhteellisen hyvin. Edustaja sanoi, että he eivät pyydä kysymyksillään pelkästään talouslukuja, vaan kuvauksen toiminnasta, mitä me teemme. Tämä kuvaus on tärkeä sen takia, että meille on olennaista palvelu ja talkoohenki, joilla me pystymme tekemään aktiviteettimme. Ja tätä palvelua ja talkoohenkeä verottaja ei tunne. Siksi meidän tulee kertoa rauhallisesti, mitä me talkootyönä ja palveluna teemme.

Oman vapaaehtoisen toimintamme tulee muuttua yhteiskunnan mukana. Nuoret leijonat eivät ole kiinnostuneita istumaan kokouksissa ja kuuntelemaan jaarituksia jostakin pienestä asiasta. Nuoret ja nuoremmat ovat kiinnostuneita toiminnasta. Meidän tuleekin miettiä uusia mahdollisuuksia tekemisen aikaansaamiseen, jotta nuoremmat pysyisivät klubeissamme. Tekeminen ei saa jäädä jatkuvasti samalle tasolle. Yhteiskunta muuttuu ja yhteiskunnan jäsenten, siis meidän, ajatukset muuttuvat jatkuvasti. Siksi muutoksia tarvitaan erilaisten tapahtumiemme pysyttämiseksi kiinnostavina. Uusina projekteina meillä on nuorisobändikisa SKEBA, joka on herättänyt suurta kiinnostusta meitä kohtaan, sekä liikenneviikko viikolla 37 opetushallituksen kanssa. Lions Quest on entistä enemmän kiinnostanut kasvattajia ja siksi se on meille erityisen tärkeä lasten ja nuorten elinehtojen parantamiseksi.
Kansainväliset haasteemme

Meillä on isoja haasteita tällä hetkellä. Suomi johtoon –projektimme on vaikuttava. Sen avulla yritämme saada suomalaisen kansainvälisen järjestömme johtoon. Tällöin voisimme saada vaikutusmadollisuudet paljon suuremmiksi niin paikallisesti kuin koko järjestössämme.

Sri Lankaan ulkoministeriön antamalla tuella rakennettu silmäsairaala on mittava saavutus. Olemme tässäkin onnistuneet erinomaisesti. Rakennus on valmis ja leikkaukset alkavat. Tämäkin näkyy kauas ja monet maat seuraavat toimintaa-me, jotta voisivat oppia jotakin meidän rakennusurakasta. Uutena avustuskohteena saim-me ulkoministeriöltä 153’000 euron avustuksen viime vuoden lopussa, jolla pystymme takaamaan sen, että leikkaustoiminta etenee suotuisasti ainakin kolmen vuoden ajan.

Markus Flaaming
pääsihteeri

Suomen lionien unelma elää!

Suomalainen lionstoiminta on maailmanluokassa varsin mittavaa. Reilun viiden miljoonan suomalaisen joukossa lähes 26.000 haluaa palvella lionina. Niinpä meillä on oikeus odottaa, että me voimme asettaa edustajamme johtamaan kansainvälistä järjestöä presidenttinä.

Meidän ehdokkaamme on Harri Ala-Kulju, entinen kansainvälinen johtaja. Hänen takanaan olevalle Suomi johtoon –kampanjalle vuodet 2013 - 2015 ovat ratkaisevia.
Tällä hetkellä käymme kampanjaa Busaniin vuosikokoukseen osallistumisen ja kampanjan taloudellisen tukemisen puolesta. Myös jäsenasioihin kiinnitetään klubeissa ja piireissä entistä enemmän huomiota.

Taloudelliset edellytykset ja kotikenttä halutaan pitää kunnossa.
Olemme hankkineet Suomen ehdokkaalle laajan tuen Euroopasta. Iloksemme pohjoismaiset naapurimme Ruotsi, Norja ja Islanti sekä itä- ja etelänaapurimme Venäjä ja Viro ovat meitä tukevien 14 maan joukossa.
Suomen tavoitteet tiedetään, ja ehdokkaamme tuntee maailman lionsvaikuttajat ja korkeimman lionsjohdon.

Miksi haluamme Suomesta kansainvälisen presidentin?
Kun saamme Harrista kansainvälisen presidentin, se hyödyttää kaikkia lionsklubejamme. Saamme positiivista julkisuutta medioissa, ja tunnettuutemme ja imagomme paranee. Silloin klubien on helpompi saada riveihinsä uusia jäseniä sekä yhteistyökumppaneita ja palvelu- ja varainkeräysaktiviteettien hoitaminen tulee helpommaksi.

”Meillä suomalaisilla on kansainväliselle lionsjärjestölle paljon annettavaa muun muassa osaamisessamme ja tavassamme toimia. Ja kun esimerkiksi Kanada, Ruotsi, Ranska ja 11 muuta maata ovat saaneet oman ehdokkaansa kansainväliseksi presidentiksi, on niiden vaikutusvalta järjestössä kasvanut pysyvästi.”

”Lionsjärjestön kansainvälisen presidentin tehtävä on mille tahansa maalle kunnia-asia. Asiasta hyötyy välillisesti koko kansakunta, mutta eniten luonnollisesti lionsyhteisö: jokainen klubi ja kaikki jäsenet”, toteaa kampanjapäällikkö Jouko Ruissalo.

Valintaprosessi vaatii pitkäjänteistä vaikuttamista ja esiintymisiä eri puolilla maailmaa
”Valintaprosessia voi verrata minkä tahansa kansainvälisen organisaation johtajan rekrytointiin. Kaikkia ehdokkaita haastatellaan useita kertoja, ja jokaisen toimintaa tarkkaillaan, arvioidaan ja seurataan useita vuosia. Lionsjärjestön johtoon valittavan halutaan onnistuvan tehtävässään ja siksi varmistetaan ehdokkaiden kyvykkyys ja sopivuus”, arvioi Harri Ala-Kulju.

Hän onkin tavannut kansainväliset johtajat jo moneen kertaan ja käynyt virallisissa ja vähemmän virallisissa haastatteluissa lukuisia kertoja.

Euroopan ja Suomen vuoro on tulossa
Euroopan vuoro saada edustajansa kansainväliseen presidenttiputkeen toteutuu todennäköisesti vuosien 2013, 2014 tai 2015 vuosikokouksessa.

Kilpailu on kovaa ja kaikki maanosat kilpailevat niistä vuosista, jolloin ei ole USA:n vuoro. Busanin vuosikokouksessa 2. varapresidentiksi valittaneen Joe Preston Arizonasta, USA:sta.

Jouko Ruissalon mukaan kilpailutilanne Euroopan osalta elää koko ajan. Tällä hetkellä Euroopasta on ehdolla kaksi muutakin ehdokasta. Englantilainen Phil Nathan ja belgialainen Philippe Gerondal, ja hekin pyrkivät vaikuttamaan päätöksentekijöihin.

Harri Ala-Kulju on kuitenkin vahvoilla, sillä hänellä on jo nyt suurin osa Euroopan merkittävimpien lionsmaiden antamista kannatustodistuksista.

Vuoden 2013 valintavuorosta Suomi kilpailee Japanin kanssa. Maan todennäköinen ehdokas Jitsuhiro Yamada on hyvin vahva, onhan Japani lionjärjestön mahtimaita.
Euroopan vuoro olisi sitten vuonna 2014 tai 2015, ja kampanjamme tähtää juuri noiden vuosien valintoihin.

Vapaaehtoinen tukikeräys onnistuu, kiitos klubien
Kampanjan rahoitukseen päätettiin vuosikokouksessa 2011 kerätä varoja järjestämällä arpajaiset. Kun luvan saanti tähän tarkoitukseen osoittautui mahdottomaksi, päätimme järjestää vapaaehtoisen tukimaksukeräyksen, joka on ollut käynnissä joulukuusta 2011.
Lionien suhtautuminen keräykseen on ollut varsin myönteistä.

Tavoitteena on kampanjatuen ohella saada mahdollisimman monelle suomalaiselle mahdollisuus osallistua lionsjärjestön kansainväliseen vuosikokoukseen. Siellä klubeilla on mahdollisuus osallistua äänestyksiin, saada tietoa ja koulutusta, ja ennen kaikkea tavata toisia lioneita eri puolilta maailmaa.

Mihin kampanja käyttää rahat?
Suomi johtoon -kampanja edellyttää matkustamista ja kansainvälisten johtajien tapaamisia eri puolilla maailmaa järjestävissä forumeissa ja kokouksissa. Kampanjan vakuuttavuus perustuu siihen, että esittäytymisiä ja keskusteluja ei käy ehdokas yksin, vaan mukana on aina toinen henkilö Suomesta. Näin myös tapaamisissa saatavat viestit ja vastaukset saavat todistajan.

Kampanjan kuluista enin osa menee matka- ja majoituskuluihin. Matkoilla mahdollisesti mukana olevat muut henkilöt, esimerkiksi puolisot, maksavat matkansa itse.

Kampanja tarvitsee varoja myös erilaisen markkinointi- ja pr-aineiston tuottamiseen.
Kaikki kampanjan asiantuntijat ja suomalaiset vaikuttajat toimivat luonnollisesti talkoohengessä ilman palkkioita.

Tukimaksuja palautetaan klubeille
Kaikki klubeilta kerättävät tukimaksut eivät mene kampanjan kuluihin, vaan merkittävä osa varoista palautetaan lionsjärjestön kansainvälisen vuosikokouksen osallistumismaksuina. Tavoitteena on saada mahdollisimman monta suomalaista mukaan Etelä-Korean Busaniin 22. – 26.6.2012.

”Suomalaisen lionstoiminnan kansainvälinen näkyvyys on äärettömän tärkeätä kampanjamme uskottavuuden kannalta. Menemme tulevina vuosina kansainvälisiin vuosikokoukseen normaalia paljon suuremmalla joukolla. Siten me osoitamme oman vahvuutemme”, vakuuttaa Jouko Ruissalo.

”Kampanja on kestänyt jo monta vuotta. Olen todella iloinen ja ylpeä suomalaisten lionien minua kohtaan osoittamasta luottamuksesta. Uskon vankasti, että projektimme onnistuu. Kiitos kaikille taustavoimille”, iloitsee Harri.

Lisätietoja kampanjan etenemisestä antavat piirien kampanjavastaavat sekä Suomi johtoon kampanjan työryhmien puheenjohtajat.
Kaikki kontaktitiedot löytyvät www.lionharri.fi sivuilta sekä piirien kampanjavastaavilta.

Tuomo Holopainen
Suomi johtoon -kampanjan viestintätyöryhmän pj.

M-piirit ympäri maailmaa

Kotimaan Lions-toiminnassa voi vielä puhua ymmärrettävästi M-piiristä, mutta heti kun keskustelukieleksi vaihtuu englanti kannattaa täsmentää: meidän M-piirimme on 107-M. Allekirjoittanut lähti seikkailemaan internetin ihmeelliseen maailmaan etsimään muita M-piirejä.



A, B, C, D... M
Ensimmäinen M-piiri löytyy tietenkin Yhdysvalloista.
14M-piirin alueeseen kuuluu neljä Pensylvanian lääniä: Greene, Fayette, Somerset ja Washington. Kirjaintunnuksensa piiri saa Pensylvanian piirien aakkostetussa perustamisjärjestyksessä. Kuluvan kauden14M-piirin piirikuvernööri on Marla Stankus. Hän on jäsen Bentleyville Lions Clubissa. 14M-piiriin kuuluu 52 Lions-klubia ja 14 Leo-klubia.

Varainhankintaa piirissä tehdään muun muassa myymällä pähkinöitä ja luutia. 14M-piirillä on Ross F. DiMarcon nimeä kantava stipendirahasto, josta se myöntää vuosittain neljä huomattavaa stipendiä korkeakouluopiskelijoille.


M niin kuin Mississippi
Toinenkin M-piiri on yhdysvalloissa.

30M-piiri käsittää puolet Mississippin osavaltiosta. Kuluvan kauden 30M-piirin piirikuvernööri on Jimmy Jackson. Piirikuvernöörin tiedotuskanavana toimii “District 30M Lions Roar” -lehti, jonka syyskuun numerossa DG Jimmy kirjoittaa kokonaista kolme sivua kauden teemoista.

DG Jimmy kannustaa piirin klubeja voimakkaasti jäsenhankintaan teemalla “Each One Reach One” ~ ‘jokainen jäsen tuo mukaan uuden jäsenen’. Kampanjan kautta jokaiseen klubiin on saatu vähintään yksi uusi jäsen. 30M-piirissä piirikuvernööri kannustaa klubeja osallistumaan kansainväliseen puidenistutuskampanjaan yhdessä paikallisten partiolaisten kanssa.


M niin kuin Midland
Numerojärjestyksessä seuraava M-piiri löytyy Britteinsaarilta.
105M-piiri sijaitsee keskellä Englantia. Kuluvan kauden piirikuvernööri on Neil Chrisholm. DG Neilin teema on “Smile We Serve” ~ ‘palvelua hymyillen’. Hän on ollut lion yli 30 vuotta ja hänen klubinsa on Lions Club Warwick. 105M-piirin kuulonhuoltoprojekteihin keskittyvän tiedotuslehden nimi on “Hear This”.

Esimerkkinä piirin teemasta ‘palvelua hymyillen’ 105M-piiri järjesti aktiviteetin, jossa he yrittivät tehdä maailman pisimmän rintaliiviketjun. He arvioivat, että heillä oli yli 8000 rintaliivien ketju, mutta maailmanennätys jäi tällä kertaa saavuttamatta. Kerättyjä varoja piirissä on lahjoitettu muun muassa ambulanssien kehittämiseen, lisäksi on lahjoitettu uusia polkupyöriä pyöräilevälle ensihoitoryhmälle.


M niin kuin Mitte Österraich
M-piiri löytyy myös Itävallasta.
114M-piiri sijaitsee Itavallan keskiosassa (mitte). Se käsittää neljä osavaltiota: Yläitävalta, Steiermark, Kärnten ja Tiroli. Kuluvan kauden piirikuvernööri on Heinz Kaltenhuber. Hän on ollut lion 33 vuotta, koulutukseltaan hän on opettaja, joka nyt työskentelee talousopettajana. DG Heinz pitää Lions Questia nuorisotyön kulmakivenä, hän onkin puolisonsa tavoin ammatiltaan opettaja.

Viime kaudella 114M-piiristä rauhanjulistekilpailuun osallistui 13-vuotias Michael Strehling, joka voitti Itävallan kansallisen kilpailun.



A, B C, D... M
202M-piiri sijaitsee Uuden Seelannin pohjoissaaren länsiosassa. 202M-piiri saa kirjaintunnuksensa piirien aakkosjärjestyksestä Indonesian ja Australian kautta aakkostuvassa piirien jonossa. Kuluvan kauden piirikuvernööri on DG Simon Domber, jonka teema on "I belive in Lateral Thinking and Creative Solutions" ~ Lateraalista ajattelua ja luovia ratkaisuja.

202M-piirin tiedotuslehti on nimeltään InforMer. 202M-piiri järjestää vuosittain kotitekoisten soittimien musiikkifestivaalin.


Uuden Seelannin ja Suomen M-piirit
Kaikista kaukaisin M-piiri meiltä päin katsoen on yllättäen kaikista eniten meidän piiriämme muistuttava. Meidänkin piirimme kirjaintunnus tulee aakkostetusta perustamisjärjestyksestä. Meidänkin piirimme tiedotuslehden nimen keskellä on piirin tunnuskirjain: LionMviesti, heillä InforMer.

Piirikuvernööri DG Jaakko Räikkösen teema on “Yhdessä tavoitteisiin”, joka sekin tuo esiin samaa yhteistyön voiman asioiden ratkaisuissa, mihin DG Simonkin pyrki ‘lateraalisella ajattelulla’. Piirinä Suomen M-piiri on noin kymmenen klubin verran suurempi kuin Uuden Seelannin M-piiri.


Jaakko Viitala